Maanan baeniehealsoe aalkoeraejeste

Gosse dïhte voestes moerebaenie jæjhta dle orre daltese maanaj evtiedimmesne.Vihkeles aalkoeraejeste vaanoelovvedh guktie byöpmedh jïh guktie baenide geehtedh.

Baenieh åadtjodh

Dah bijjiebaenieh pruvhkieh voestemes jijhtedh. Daate gosse maanah medtie 6-8 askh. Dan mænngan åvtesbaenieh bijjieguemesne jijhtieh. Dah åvtemes maadthbaenieh, skaavhtebaenieh jïh minngemes raajan dah duekemes maadthbaenieh båetieh. Gosse dïhte maana medtie 3 jaepien båeries dle gaajhkh moerebaenide åådtjeme, luhkie bijjiebaenieh jïh luhkie vueliebaenieh. Naa sïejhme guemesne siknjede gosse baenieh jijhtieminie, jïh utnieh hijven maam gaetskedh. Dle maehtede sjiehteles gaetskemegaevniem (jorpe raedtiejgujmie) maanide vedtedh.

Baenieskubpeme

Gosse dïhte voestes baenie jæjhteme  dle maa daerpies aelkedh baenide skubpedh. Vaeltieh möövhkes baeniesaehpiem jïh ohtje ohtje baeniebadtjam. Maanan baeniebadtja laehkebe jïh dan gaavhtan gaajh åajva maanide. Gosse dïhte maana 1 jaepien båeries dle vaeltieh seamma jeenjem baeniebadtjam goh maanan onnesoermen guehpere jïh earhtenestoerre gosse 3 jaepien båeries. Gosse dïhte maana 5-6 jaepieh dle maehtede jeenjebem baeniebadtjam vaeltedh.  Healsoedirektoraaten faaleldahke tjoerede viehkiehtidh angkeni baenieh skubpedh goske dah leah medtie 10 jaepien båeries.

Vaalta ståantem goske dïhte fluovrebaeniebadtja vyrtehks, dan gaavhtan ij edtjh byöpmedh jallh jovkedh åvtelen akte tæjmoe vaaseme mænngan baenide skubpeme. Jis idie fluovrebadtjam nuhtjh, dle maehtede fluovretablehtem vaeltedh. Fulkieh dejtie faaleldahkide maam healsoejarnge/baeniedåaktereklinihke buakta.

Raejkieh/maelliebaenieh

Dijnegistie baenieh raajkanieh. Gosse maana byöpmede jallh maam sieties jåvka, dle bakterijh syjrem dorje mestie baenieh raajkanieh.  Dan gaavhtan nuhteligs sjïere beapmoetïjjh utnedh. Beapmoen mænngan dle tjalke njaelmesne dam syrem nøytraliseerede.

Dan gaavhtan joekoen vihkeles ij maana maam byöpmede jallh sieties jovkesem jåvka maalestahki gaskem, joekoen jïjjen gosse vaenebe tjalke dorjesåvva.

Njammedidh

Tjidtjien mïelke lea sieties jïh mij syjrese dorjesåvva. Jïjjen dle vaenebe tjalke dorjesåvva jïh dan gaavhtan maahta baenieh raajkanidh.  Dotkeme vuesehte hijven orrijidh jïjjen njammedidh jallh mielhkiebodtelinie hiejhtedh gosse maana 1 jaepien båeries jallh båarasåbpoe, juktie maanaj baeniej maehtieh raajkanidh.

Baeniej posisjovne njaelmesne

Maahta maanam bielkine jallh damhpine söölkestidh. Gosse bielkiem jallh damhpam njamma maahta baenide sijjeste sæjjan nehkielidh, menh jeenjemes aejkien dle baenieh viht rïektes sæjjan båetieh jis orreje bielkiem/damhpam njammedh åvtelen moerebaenide dessieh.

Skaarah

Jis gahtjh jallh njaelmiem laarhkenh maahtah aktem jallh jeenjebh baenieh laarhkenidh. Dle vihkeles lïhkemes baenieklinihkem bieljelidh, skaaram registreeredidh jïh rïektes viehkiem åadtjodh.

Baeniehealsoefaaleldahken öörneme

Dïhte byjjesbaeniehealsoefaaleldahken dïedte faaleldahkem maanide jïh noeride (0-18 jaepien båeries) vedtedh. Baenieklinihke maanide gohtjesuvvieh dan jaepien 3 jaepien båeries sjidtieh. Dan åvtelen dle healsoejarnge maanaj baeniehealsoem vaaksjode. Healsoejarngen healsoesåjhtere/dåaktere maahta maanam baenieklinihkese seedtedh jis vuajna dïhte daerpies.

Bieljelh lïhkemes byjjes baenieklinihkine jis sïjhth vielie bïevnesh utnedh.